Barathrum - the Darkness Has Landed
"A chamber for rituals
The gate to the other worlds
It is opened by the spells
To summon those demons"
Hell-o!
Vaihteeksi taas kulunut pitkä aika, kun viimeeksi kirjoittelin tänne. Kuten viime tekstissä lupailin niin tästä tuleekin sitten se pidempi teksti. Ja tämä mielikuvitus tähän aikaan yöstä. Huhhuh...
Kerron nyt ensin tästä päivästä.
Päivä on ollut mielenkiintoinen monella eri tavalla. Etenkin tämä viimeiset viisi tuntia. Näin yhtä kaveria, joka saapui Mikkelistä tänne Imatran perukoille. Siinä sitten puhuttiin maailmanlopusta, spiritismistä ja muista mielenkiintoisista aiheista. Varmistuipa sitten sekin seikka, etten tule koskemaan pitkällä tikullakaan spiritismiin KOSKAAN! Vähemmästäkin alkaa sydän hakkaamaan tiuhemmalla tahdilla jne. Kai siinä sitten hiipi pieni kuoleman pelkokin minun pieneen päähäni, joka ei nykyään hätkähdä pienistä.
Keskustelin myös nuoruudesta kämppikseni Herra J:n kanssa ja kerroin, kun minulla oli pienenä oma ns. "mökömökö-nurkka" jonne menin, kun alkoi vituttamaan.
Muuten asiani rullaavat mallikkaasti. Kaikki on selkenemään päin taas vaihteeksi. On se mukavaa, kun on kihloissa ja tulevaisuuttakin on suunniteltu nyt jonkin verran eteenpäin. Koulutuskin on selviämässä. Alkoholinkin käyttöä olen vähentänyt ihan roimasti, vaikka joskus voisi lähteä tietyllä kaveriporukalla nollaamaan ja jos he tämän lukevat niin he kyllä tietävät ketä tarkoitan.
Voisin kertoa viime kuusta yhden kohokohdista. Menin viime kuun 13. päivä (joka sattui olemaan perjantai) kihloihin minulle rakkaan Neiti R:n kanssa. Kihlajaispäivänä oli myös toisetkin kekkerit, jotka sattumoisin olivat Neiti R:n serkun Herra T:n 18-vuotis syntymäpäivät. Hiprakka oli siis taattu.
Tässä kaikki tältä erää. Palaan asiaan lähiaikoina, jos muistan.
torstai 23. helmikuuta 2012
perjantai 18. marraskuuta 2011
PÖHPAHPERKELE!!
1200 mics - High Paradise
Terve taas pienen hiljaisuuden jälkeen!
Pidin pientä taukoa kirjoittelusta, koska oli PALJON muuta ajateltavaa. Esimerkkinä opintojeni keskeyttäminen. Tuo ei siis meinaa sitä, että lähdin koulusta pois vaan olen koulun kirjoilla, mutta nyt käyn töissä Kumppanuustalolla. Nyt alkaa taas jonkun näköinen paperisota. Pöhpah...
Nyt olen kuuntelemassa Talamascan horoskooppi aiheista levyä ja mietin päätäni puhki kaikennäköisistä asioista. Asioista jotka vaivaavat minua taas.
Vaikka tämä olikin näin lyhyt blogipostaus niin sanon/lupaan, että seuraava postaus onkin sitten pidempi.
Kiitos ja anteeksi!
Terve taas pienen hiljaisuuden jälkeen!
Pidin pientä taukoa kirjoittelusta, koska oli PALJON muuta ajateltavaa. Esimerkkinä opintojeni keskeyttäminen. Tuo ei siis meinaa sitä, että lähdin koulusta pois vaan olen koulun kirjoilla, mutta nyt käyn töissä Kumppanuustalolla. Nyt alkaa taas jonkun näköinen paperisota. Pöhpah...
Nyt olen kuuntelemassa Talamascan horoskooppi aiheista levyä ja mietin päätäni puhki kaikennäköisistä asioista. Asioista jotka vaivaavat minua taas.
Vaikka tämä olikin näin lyhyt blogipostaus niin sanon/lupaan, että seuraava postaus onkin sitten pidempi.
Kiitos ja anteeksi!
lauantai 12. marraskuuta 2011
Opetit hyvän ja pahan, ohjeet elämän
Manowar - Isä
Terve!
Isänpäivänä 13.11.2011
Nyt ajattelin kirjoittaa minulle vaikeasta, mutta silti niin tärkeästä asiasta: isästäni. Kirjoitan tällä hetkellä itkien ja hymyillen. Eli siis seuraava teksti on omistettu isälleni Mikolle. Ihmiselle joka on tärkein ihminen äitini yhteydessä minulle. Ihmiselle, jota ilman en tietäisi miten elää. Ihmiselle joka opetti minulle paljon asioita elämästä.
Olisi yksi asia sanottavana isälleni, jonka hän tiesi kai jo. Joka ainoa sana minkä hän sanoi oli vain totta.
Hän, joka opetti minulle kaikkia tärkeitä asioita, antoi suojaa. Hän jonka kanssa on naurettu ja tapeltu. Mutta silti olen iloinen, että minulla on isä. Tulen aina olemaan osa häntä sanoissani ja teoissani. Isäni on opettanut minulle paljon asioita joista tärkein on kunnioitus. Kunnioitan isääni suuresti tällä hetkellä ja tuo kunnioitus ei tule häviämään ikinä.
Isäni ansiosta tiedän kuinka elää tätä elämää. Päätökset ovat vaikeita, mutta ne on joskus tehtävä. Tällä hetkellä minulla olisi vain yksi toive, jonka haluaisin esittää isälleni. Kysyisin häneltä, että "Lukisitko yöllä kirjoittamani blogipostauksen?" Luulisin, että hän lukee tämän kun sanon tekstin koskevan häntä.
Monet ovat kai huomanneet, että olen isäni kaltainen ihminen, mutta minä en häpeä sitä. Miksi sitä pitäisi hävetä? Luulisin, että siihen häpeään ei ole syytä.
Kiitän ja kuittaan itkun ja hymyn sekaisissa tunnelmissa.
Loppuun liitän yllä olevan kappaleen sanoitukset.
"Kun olin pienoinen
Pidit kiinni kädestä
Isä, tietäisithän sen
Minä viimein ymmärrän
Opetit hyvän ja pahan,
Ohjeet elämään
Annoit parhaan lahjan
Sen tärkeimmän
Et hylännyt koskaan
Teit minusta vahvan
Kun menin harhaan
Tai en tiennyt suuntaa
Joskus naurettiin - ja
taas tapeltiin
Tiesit aina kuitenkin
Oikeassa olet niin
Osa sinua vaan
Sanoissa ja teoissa
Joka hetki joka aikaan
Kaikessa mitä teen
Ja minne meen
Osa sinua – olen vaan
Elit meitä varten
Sinun suunnitelmaa
Kätesi töitä tehden
Oli luodut antamaan
Et vaatinut koskaan
Halusit vain antaa
Ja nyt tätä elämää
Tiedän miten elää
Osa sinua vaan
Sanoissa ja teoissa
Joka hetki joka aikaan
Kaikessa mitä teen
Ja minne meen
Osa sinua – olen vaan
Isä, yksi asia
Sinä tiesit kai
Joka ainoa sana
Mitä sanoit
...totta oli vain"
Terve!
Isänpäivänä 13.11.2011
Nyt ajattelin kirjoittaa minulle vaikeasta, mutta silti niin tärkeästä asiasta: isästäni. Kirjoitan tällä hetkellä itkien ja hymyillen. Eli siis seuraava teksti on omistettu isälleni Mikolle. Ihmiselle joka on tärkein ihminen äitini yhteydessä minulle. Ihmiselle, jota ilman en tietäisi miten elää. Ihmiselle joka opetti minulle paljon asioita elämästä.
Olisi yksi asia sanottavana isälleni, jonka hän tiesi kai jo. Joka ainoa sana minkä hän sanoi oli vain totta.
Hän, joka opetti minulle kaikkia tärkeitä asioita, antoi suojaa. Hän jonka kanssa on naurettu ja tapeltu. Mutta silti olen iloinen, että minulla on isä. Tulen aina olemaan osa häntä sanoissani ja teoissani. Isäni on opettanut minulle paljon asioita joista tärkein on kunnioitus. Kunnioitan isääni suuresti tällä hetkellä ja tuo kunnioitus ei tule häviämään ikinä.
Isäni ansiosta tiedän kuinka elää tätä elämää. Päätökset ovat vaikeita, mutta ne on joskus tehtävä. Tällä hetkellä minulla olisi vain yksi toive, jonka haluaisin esittää isälleni. Kysyisin häneltä, että "Lukisitko yöllä kirjoittamani blogipostauksen?" Luulisin, että hän lukee tämän kun sanon tekstin koskevan häntä.
Monet ovat kai huomanneet, että olen isäni kaltainen ihminen, mutta minä en häpeä sitä. Miksi sitä pitäisi hävetä? Luulisin, että siihen häpeään ei ole syytä.
Kiitän ja kuittaan itkun ja hymyn sekaisissa tunnelmissa.
Loppuun liitän yllä olevan kappaleen sanoitukset.
"Kun olin pienoinen
Pidit kiinni kädestä
Isä, tietäisithän sen
Minä viimein ymmärrän
Opetit hyvän ja pahan,
Ohjeet elämään
Annoit parhaan lahjan
Sen tärkeimmän
Et hylännyt koskaan
Teit minusta vahvan
Kun menin harhaan
Tai en tiennyt suuntaa
Joskus naurettiin - ja
taas tapeltiin
Tiesit aina kuitenkin
Oikeassa olet niin
Osa sinua vaan
Sanoissa ja teoissa
Joka hetki joka aikaan
Kaikessa mitä teen
Ja minne meen
Osa sinua – olen vaan
Elit meitä varten
Sinun suunnitelmaa
Kätesi töitä tehden
Oli luodut antamaan
Et vaatinut koskaan
Halusit vain antaa
Ja nyt tätä elämää
Tiedän miten elää
Osa sinua vaan
Sanoissa ja teoissa
Joka hetki joka aikaan
Kaikessa mitä teen
Ja minne meen
Osa sinua – olen vaan
Isä, yksi asia
Sinä tiesit kai
Joka ainoa sana
Mitä sanoit
...totta oli vain"
torstai 10. marraskuuta 2011
Viha kasvaa, kun ympärille nään!!
Mokoma - Ammu, Hautaa ja Vaikene
Yo!
Päivän kappaleena toimii Mokoman Ammu, Hautaa ja Vaikene. Sanoituksiltaan kuvastaa mielentilaani juuri nyt, samoin myös Mokoman Haudan Takaa. Vältän siis hyvää ja pahaa kaipaan. Omatunnon pistoon vastaisin samoin jatkossakin.
Luulen ettei mikään soimaa minua siihen saakka kunnes jotain tapahtuu. Toivon todella, että se jokin tapahtuisi mahdollisimman nopeasti.
Hienoa, kun kuuhulluus iski jälleen kerran. Valvottu yö takana ja vitutus ja väsymys onkin sitä luokkaa. Yön aikana kehitin itselleni valtavan ihmisvihan, joka todennäköisesti laantuu ajan myötä. "Toivon, että ymmärrät. Vihaan yhä enemmän. Toivon, että näät sisään sieluun synkimpään." Näin kuuluu Tuoni nimisen yhtyeen Ihmisvihaa kappaleen sanoituksissa.
Tahtomattani tippuu sanoja hullun suustani. Sekopäisen mieleni puheita. Tiedätte kyllä mitä tarkoitan tuolla. Ei kaikkea vaan enemmän. Kuolematon, mut joku muu tekee siitä tyhjemmän, kun sisältäni jotain uupuu.
Puolestanne haluan unohtaa tuon itkun ja ikävän. Ei tällaisena narrina voi edes yrittää pysyä järjissään. Ei se paljon minua naurata, kun syystä mielipuolena minua pidetään. Siksi kannan tätä murheen taakkaa, koska niitä ei noin vain unohdeta. Väkisin vajoaa alas piiloon mullan alle, pirujen kanssa tanssimaan ja nauramaan maailmalle. Tuntuu ettei ole tulevaisuutta, eikä pelastusta.
Tuntuu siltä, että haluaisi unohtaa menneisyyden ja kääntää uusi sivu esille. Sitä suunnitellessa voisin siteerata taas Tuoni-yhtyettä: "Niin aikamme vihdoin koittaa, kylmyys meitä odottaa. Pimeys voittaa, kaikki paratiisin kerran kadottaa. Tulevaisuudessa ei ole ihmiskuntaa, vain tämä hetki on todellista!"
Rivien välistä luku ei ole kiellettyä... Käyttäkää sitä taitoa tämän postauksen kohdalla niin voitte ehkä ymmärtää tätä.
Minä kuittaan ja kiitän!
Yo!
Päivän kappaleena toimii Mokoman Ammu, Hautaa ja Vaikene. Sanoituksiltaan kuvastaa mielentilaani juuri nyt, samoin myös Mokoman Haudan Takaa. Vältän siis hyvää ja pahaa kaipaan. Omatunnon pistoon vastaisin samoin jatkossakin.
Luulen ettei mikään soimaa minua siihen saakka kunnes jotain tapahtuu. Toivon todella, että se jokin tapahtuisi mahdollisimman nopeasti.
Hienoa, kun kuuhulluus iski jälleen kerran. Valvottu yö takana ja vitutus ja väsymys onkin sitä luokkaa. Yön aikana kehitin itselleni valtavan ihmisvihan, joka todennäköisesti laantuu ajan myötä. "Toivon, että ymmärrät. Vihaan yhä enemmän. Toivon, että näät sisään sieluun synkimpään." Näin kuuluu Tuoni nimisen yhtyeen Ihmisvihaa kappaleen sanoituksissa.
Tahtomattani tippuu sanoja hullun suustani. Sekopäisen mieleni puheita. Tiedätte kyllä mitä tarkoitan tuolla. Ei kaikkea vaan enemmän. Kuolematon, mut joku muu tekee siitä tyhjemmän, kun sisältäni jotain uupuu.
Puolestanne haluan unohtaa tuon itkun ja ikävän. Ei tällaisena narrina voi edes yrittää pysyä järjissään. Ei se paljon minua naurata, kun syystä mielipuolena minua pidetään. Siksi kannan tätä murheen taakkaa, koska niitä ei noin vain unohdeta. Väkisin vajoaa alas piiloon mullan alle, pirujen kanssa tanssimaan ja nauramaan maailmalle. Tuntuu ettei ole tulevaisuutta, eikä pelastusta.
Tuntuu siltä, että haluaisi unohtaa menneisyyden ja kääntää uusi sivu esille. Sitä suunnitellessa voisin siteerata taas Tuoni-yhtyettä: "Niin aikamme vihdoin koittaa, kylmyys meitä odottaa. Pimeys voittaa, kaikki paratiisin kerran kadottaa. Tulevaisuudessa ei ole ihmiskuntaa, vain tämä hetki on todellista!"
Rivien välistä luku ei ole kiellettyä... Käyttäkää sitä taitoa tämän postauksen kohdalla niin voitte ehkä ymmärtää tätä.
Minä kuittaan ja kiitän!
maanantai 7. marraskuuta 2011
I'm looking at you through the glass...
Stone Sour - Through Glass
Hiya!
Tämän päivän kappale on Stone Sourin Through Glass. Ei olisi uskonut, että tästäkin rokkarista löytyisi se herkempi puoli. Ei kyllä voi ihmisen mieltä ymmärtää edes ihminen itse.
Päivä tuli vietettyä minulle tärkeiden ihmisten seurassa ja tuli käytyä 70-vuotis syntymäpäivä kahveilla. Tapasin kaksikin kertaa bändini kitaristin, joka soitti minulle uusia ja vanhoja riffejä joita aloin sitten mielessäni työstää kappaleeksi mutta kappas kehveliä unohdin ne.
Vasta pääsin kotiin ja mieli on toiveiden täyttämä, mutta silti siellä jossakin sieluni syvimmässä kolkassa on se tyhjä paikka varattu jollekin. On sellainen tunne myös, että tuntuu ihastuneen taas väärään ihmiseen ja se tarkoittaa taas henkistä turpasaunaa itselleni. Sinällään toivoisi vain, että olisi turha murehtia mistään. Haluisin vain istua yhden ihmisen kanssa asuntoni portailla ja puhua monta tuntia.
Tänään on myös soinut päässäni Five Finger Death Punchin Coming Down jossa on lause: So step away from ledge, I'm coming down. Mitä se meinaa sitä voi jokainen miettiä itse. Minulle se tarkoittaa sitä, että tarvitsisin tukea tällä hetkellä minulle rakkaimmilta ihmisiltä joita ilman ei olisi intoa edes olla olemassa. Tästä kaikesta voin siis kiittää rakkaita ystäviäni. Tiedätte ketä tarkoitan, jos/kun luette tätä.
Luulin, että olisin täysin kylmä sisältäni. Alankin kuitenkin sulaa päältä. Taitaa tuo lämpö puskea ulos uudestaan. Mietin joskus, että voisinko uskoa rakkauteen. Mutta yhden ihmisen tulon myötä sain uuden käsitteen ko. aiheesta.
Kuuhullu kuittaa!
Hiya!
Tämän päivän kappale on Stone Sourin Through Glass. Ei olisi uskonut, että tästäkin rokkarista löytyisi se herkempi puoli. Ei kyllä voi ihmisen mieltä ymmärtää edes ihminen itse.
Päivä tuli vietettyä minulle tärkeiden ihmisten seurassa ja tuli käytyä 70-vuotis syntymäpäivä kahveilla. Tapasin kaksikin kertaa bändini kitaristin, joka soitti minulle uusia ja vanhoja riffejä joita aloin sitten mielessäni työstää kappaleeksi mutta kappas kehveliä unohdin ne.
Vasta pääsin kotiin ja mieli on toiveiden täyttämä, mutta silti siellä jossakin sieluni syvimmässä kolkassa on se tyhjä paikka varattu jollekin. On sellainen tunne myös, että tuntuu ihastuneen taas väärään ihmiseen ja se tarkoittaa taas henkistä turpasaunaa itselleni. Sinällään toivoisi vain, että olisi turha murehtia mistään. Haluisin vain istua yhden ihmisen kanssa asuntoni portailla ja puhua monta tuntia.
Tänään on myös soinut päässäni Five Finger Death Punchin Coming Down jossa on lause: So step away from ledge, I'm coming down. Mitä se meinaa sitä voi jokainen miettiä itse. Minulle se tarkoittaa sitä, että tarvitsisin tukea tällä hetkellä minulle rakkaimmilta ihmisiltä joita ilman ei olisi intoa edes olla olemassa. Tästä kaikesta voin siis kiittää rakkaita ystäviäni. Tiedätte ketä tarkoitan, jos/kun luette tätä.
Luulin, että olisin täysin kylmä sisältäni. Alankin kuitenkin sulaa päältä. Taitaa tuo lämpö puskea ulos uudestaan. Mietin joskus, että voisinko uskoa rakkauteen. Mutta yhden ihmisen tulon myötä sain uuden käsitteen ko. aiheesta.
Kuuhullu kuittaa!
sunnuntai 6. marraskuuta 2011
I'm under and over it
Five Finger Death Punch - Under And Over It
Täällä taasen!
Eilinen yö meni tuskaillen tämän blogin avauksen kanssa, mutta nyt tulikin täytettä. :)
Olen tässä jo muutaman päivän ajan miettinyt kaiken näköisiä asioita, jotka ovat kaivaneet mieltäni jo pidemmän aikaa. Nyt kuviot alkavat seljetä ja palikat alkavat loksahdella paikoilleen niin tunne- kuin muissakin asioissa.
Esimerkiksi tänään sain loppuun pitempi aikaisen haaveeni ja en olisi onnistunut siinä ilman ystävääni. Kiitos hänelle, minulla on nyt rastat päässä.
Musiikkiasioiden pähkäily on tuottanut minulle paljon päänvaivaa ja olen tullut tulokseen, jota en paljasta vielä.
Tunneasioissa onkin taas toinen asia, joista en puhukaan ihan kaikille. Se on ihan eri asia. Siitä sitten myöhemmin lisää.
Tämä tältä erää. Kiitos ja kuittaus!
Täällä taasen!
Eilinen yö meni tuskaillen tämän blogin avauksen kanssa, mutta nyt tulikin täytettä. :)
Olen tässä jo muutaman päivän ajan miettinyt kaiken näköisiä asioita, jotka ovat kaivaneet mieltäni jo pidemmän aikaa. Nyt kuviot alkavat seljetä ja palikat alkavat loksahdella paikoilleen niin tunne- kuin muissakin asioissa.
Esimerkiksi tänään sain loppuun pitempi aikaisen haaveeni ja en olisi onnistunut siinä ilman ystävääni. Kiitos hänelle, minulla on nyt rastat päässä.
Musiikkiasioiden pähkäily on tuottanut minulle paljon päänvaivaa ja olen tullut tulokseen, jota en paljasta vielä.
Tunneasioissa onkin taas toinen asia, joista en puhukaan ihan kaikille. Se on ihan eri asia. Siitä sitten myöhemmin lisää.
Tämä tältä erää. Kiitos ja kuittaus!
lauantai 5. marraskuuta 2011
Lyhyttä esittelyä
Popeda - Allright
Terve!
Ihka ensimmäisen blogini avausteksti, joten esittelen hieman itseäni.
Olen tällainen 19-vuotias opiskeleva muusikonretku, joka tuhlaa vapaa-aikansa tietokoneiden parissa hääräillen ja soitellen rumpuja.
Musiikkia olen jo harrastanut 6 vuotta ja musiikki harrastuksena voitaisi luokitella minulle hyvin tärkeäksi.
Muutamassa eri kokoonpanossa olen vaikuttanut ja musiikkityyli on ollu mitä sattuu.
Tällä haavaa muute keksi en, joten kysymyksia saa kysyä ja niihin vastailen. Vinkkejä voi myös heittää miten pystyisin parantamaan blogiani. Kaikki palaute on siis tervetullutta :)
Terve!
Ihka ensimmäisen blogini avausteksti, joten esittelen hieman itseäni.
Olen tällainen 19-vuotias opiskeleva muusikonretku, joka tuhlaa vapaa-aikansa tietokoneiden parissa hääräillen ja soitellen rumpuja.
Musiikkia olen jo harrastanut 6 vuotta ja musiikki harrastuksena voitaisi luokitella minulle hyvin tärkeäksi.
Muutamassa eri kokoonpanossa olen vaikuttanut ja musiikkityyli on ollu mitä sattuu.
Tällä haavaa muute keksi en, joten kysymyksia saa kysyä ja niihin vastailen. Vinkkejä voi myös heittää miten pystyisin parantamaan blogiani. Kaikki palaute on siis tervetullutta :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)